Kasper (Hiucan Kiltti) kävi Helsingissä...

 

ja samalla tapasi siskon (Hiucan Kaunis) ja veljen (Hiucan Kallis).

 

Seuraavana päivänä ohjelmassa oli silmä- ja polvitarkastus. Silmätarkastuksessa ei löydetty ylimääräisiä ripsiä. Sen sijaan lasiaisjuosteita/vuotoa tms. oli. Jalostukseen saa kuulemma kuitenkin käyttää, mutta peilaus on hyvä uusia. Polvet olivat 0/0. Onneksi päivälle oli Kasperin mielestä mukavampaakin puuhaa - testailimme sorkkajälkeä ja putkea PIKA-koetta ajatellen. Kumpikaan ei tuottanut pojalle ongelmia. Jäljestys on Kasperille tuttua puuhaa, sillä Kasper treenaa emäntänsä kanssa pelastuskoiralajeja.

Lopuksi vielä kuva kohta kaksivuotiaasta Kasperista. Sisarukset muistuttavat niin paljon toisiaan, että tuli houkutus laittaa tähän viereen tuoreimmat kuvat niistäkin.

 

Hiucan Kallis (Veijari)

Hiucan Kaunis (Ruska)
(Blogista on jäänyt postaus uupumaan, mutta myös Ruska on käynyt silmä- ja polvitarkastuksessa. Ruskalta löydöksenä kaksi ylimääräistä ripseä, muilta osin silmät ok, polvet puolestaan 0/0)

Lucan kuulumiset

Aika vierii hurjaa vauhtia Lucan kanssa! Maanantaina olisi vuorossa rokotukset kun mittariin tulee 12 viikkoa ikää :)

Aloitimme pentukoulun viime viikolla ja siellä onkin ollut mukavaa tutustua oman ikäisiin pentuihin, kunhan ensin vaihdoimme hieman liian isojen koirakavereiden ryhmästä pienempien ryhmään. Koulun myötä olemme alkaneet harjoitella katsekontaktin ottamista, sillä silmiin katsominenhan ei koiralle ole yhtä luonnollista kuin ihmisille vaan siitä täytyy erikseen tehdä merkityksellistä. Muita uusia käskyjä, joita olemme harjoitelleet ovat "Odota" ja "Kieri".

"Odota"- käskyn harjoittelua.

Neljässä viikossa mäyräkoiran luonnekin on alkanut pikkuhiljaa näkymään. Esimerkiksi lenkille lähtiessä Luca saattaa jarruttaa nelitassujarrutuksella tai vaihtoehtoisesti mennä kokonaan maahan, eikä monesti edes herkkupaloilla houkuttelu tunnu riittävän. Myös rodunomaiset vietit tuntuvat pikkuhiljaa heräävän. Linnun sirkutus televisiosta saa korvat nousemaan ja ulkona tekisi mieli lähteä lentoon pyrähtävien lintujen perään. Myös kaivaminen ja maanalaiset luolat tuntuvat kiinnostavan.

Luca tutustuu mielellään uusiin ihmisiin ja kellahtaa aina selälleen uuden tuttavuuden eteen rapsuteltavaksi. Lenkeillä eteneminen onkin joskus hidasta kun monet ohikulkijat jäävät ihastelemaan ja juttelemaan. Muihin koiriin Luca myös tutustuu pentumaisen innokkaasti, mutta se vielä opettelee tunnistamaan koiramaisia tapoja ja käytösmalleja. Naapurustosta onkin löytynyt jo paljon hyviä koirakavereita. Koirakoulussa Luca vielä arastelee tutustua muihin "vapaan vartin" aikana, sillä se on tottunut tervehtimään muita vain hihnassa ollessaan. Odotamme innolla hihnakävelyharjoituksia, jotta Luca alkaisi ymmärtää että aina ei kuitenkaan tervehditä lenkillä ohi kulkevia koiria ja ihmisiä.

Luca ottaa rennosti :)

Terveisiä Ruotsista!

Jäljestys on hauskaa, ainakin Veijarin mielestä.

Pennut ovat jo muuttaneet uusiin koteihinsa, ja kesälomaa oli vielä hitusen jäljellä. Minne suuntaa koiraihminen? Tietysti Ruotsiin jälkikokeisiin ja näyttelyyn. Vietimme Ruotsissa mukavan mutta työntäyteisen pitkän viikonlopun hyvässä seurassa. Jälkikokeisiin ja näyttelyyn osallistui Veijari (Hiucan Kallis), Harmi (Hiucan Joviaali), Vonne (Maryvonne) sekä Niinan porukoista Frida (Rectus Fun and Only) ja Åsa (Hounds Marmite). Fridan emä Funny (Hiucan Ihana) osallistui pelkkään näyttelyyn.

Harmi jäljesti vähän miten sattui.

Harmi (Hiucan Joviaali)

MEJÄ AVO0
MEJÄ AVO3
NÄY ERI1

Vonne (Maryvonne)
MEJÄ alokasluokka hyväksytty (20min)
NÄY ERI2

Veijari (Hiucan Kallis)
MEJÄ alokasluokka hyväksytty (19min)
MEJÄ AVO3
MEJÄ AVO2
NÄY ERI2

En ennättänyt kuvata Niinan koiria Ruotsin puolella, joten pitää yrittää kunnostautua täällä myöhemmin. Tuloksista pitää mainita erityisesti Funnyn (Hiucan Ihana) näyttelystä nappaama serti - Funnystä tuli sillä Ruotsin muotovalio sekä ihanan pikku Fridan mahtava MEJÄ-suoritus: neljä koetta perättäisinä päivinä, alokasluokka suoraan läpi ja kaikista avoimen luokan kokeista ykköset. Fridasta tuli suoraan Ruotsin jälkivalio. Upea jälkikoira!

Onnittelut vielä Niinalle ja Pirjolle tuloksista ja kiitoksia mukavasta matkaseurasta. 

Ramoksen viikkokatsaus 1

Loppuviikko on sujunut hyvin Ramoksen kanssa. On jo kotiutunut ja ollaan totuteltu kaulapantaan, valjaisiin ja hihnaan. Myös mäyräkoiramainen jääräpäisyys on tullut esille. Vaikka ollaan kymmeniä kertoja sanottu, että kukkia ei syödä niin melkein ainahan Ramos sieltä löytyy. Joskus aina välillä Ramos innostuu ja koittelee rajojaan. Silloin purraan mistä saadaan ote eikä kieltäminen auta. Samassa hän vinkuu lattialla, kun muut ovat sohvalla, mutta sitten ei viihdytä sohvallakaan. Edes pieni lenkki ei aina väsytä. Sitten kun herra rauhoittuu, niin uni tulee nopeasti.

Yksi Ramoksen 'perusilmeistä'. Vielä ei olla harjoiteltu yksinoloa, mutta tällä viikolla aloitetaan. 

Erikoiset nukkuma-asennut ovat pop .-D. Tänään Ramos seikkaili huoneessani ja löysi lattialta tyhjän Novelle juomapullon. Ramos kosketti sitä kuonollaa ja pullo alkoi heilumaan. Pian Ramos työnsi pulloa niin, että se kaatui maahan. Ramos meni nopeasti ja kauemmaksi ja alkoi haukkua! Ensimmäistä kertaa kuulin Ramoksen haukkuvan. 

Lucan ensimmäinen viikko uudessa kodissa

Luca on oppinut viikon aikana paljon uutta. Täällä on ihmetelty stereotypioita siitä, että mäyräkoirat ovat itsepäisiä ja oppivat hitaasti, tai sitten rodun luonne ei vielä ole tullut esiin :D On harjoiteltu sisäsiisteyttä, yksin oloa, käskyjä ja hihnassa kävelyä.

Asiat tulee hienosti tehtyä paperille tai ulos ja yksinolo onnistuu toistaiseksi hyvin pieniä uikutteluja lukuunottamatta. Hihnakävely aloitettiin alkuviikosta kun irtiollessa saatettiin sännätä yhtäkkiä naapurin koirien tai ihmisten perään. Hihnassa on opeteltu olemaan vetämättä pysähtymällä aina jos Luca eksyy hihnan päähän asti. Se osaakin jo palata kävelyttäjän luokse jos matka keskeytyy näin ikävästi. Pihapiiristä täytyi hieman laajentaa ulkoilutusta läheiselle lenkkipolulle kun aamu-ulkoilu pihassa ei väsyttänyt tarpeeksi yksinoloa varten.

Käskyt "Istu" ja "Maahan" onnistuvat jo suhteellisen hienosti herkkujen avulla. Klikkerikoulutuksella käskyjen oppimisvauhti on ollut mahtavaa, Luca tuntuu hoksaavan nopeasti mitä siltä halutaan. Yksi ikävä tapa on kuitenkin ollut lahkeiden, sukkien ja varpaiden pureminen silloin kun riehaannutaan liikaa. "Irti" komentoa vielä harjoitellaan ja tarjotaan sopivampaa pureskelua. Tuire Kaimion "Pennun kasvatus" kirjaa on luettu edestakaisin ja ylösalaisin :D

Luca on tutustunut myös paljon uusiin koiriin ja ihmisiin. Se tuntuu olevan kaikkien kaveri :)

Loppuviikosta käytiin vielä maalla tutustumassa isoon koirakaveriin (saksanpaimenkoiran ja kaukaasianpaimenkoiran risteytys). Maalla myös kokeiltiin järvessä kahlailua ja tutustuttiin välimatkan päästä suomenhevosiin.

Oman pedin lisäksi myös säkkituoli on valloitettu nukkumapaikaksi. Nukkuminen vie edelleen suurimman osan vuorokauden tunneista, on se koiran elämä helppoa :)