maanantai 14. heinäkuuta 2014

Verijäljellä




Takana on raskas (päivät venyivät pitkiksi ja ilma oli aika lämmin), mutta sitäkin antoisampi viikonloppu Lohjan Kirkniemen metsässä.
Ruska osallistui viikonloppuna Länsi-Uudenmaan Mäyräkoirat ry:n järjestämään metsästyskoirien jäljestämiskokeeseen (MEJÄ) saavuttaen hienosti AVO 2 tuloksen.
Koeviikonloppu alkoi lauantaina aamupäivällä jäljentekotalkoilla ja sunnuntaina oli sitten itse koepäivä. Koepäiväksi oli luvattu +27 , jonka vuoksi koe alkoi aamulla klo 6 . Koejälkien arvonnassa onni oli puolellamme. Ruska sai jäljestettäväksi ryhmämme ensinmäisen jäljen, jolle se pääsi starttaamaan taivaan ollessa vielä hieman pilvessä pienen sadekuuron jälkeen klo 7.20. Heti alkumetrien jälkeen Ruska jäi ihmettelemään takaanaan kulkevaa ihmismäärää (ohjaaja, tuomari, opas), mutta jatkoi kuitenkin kehoituksesta jäljestystä. Alkumatka taittui aika verkkaisesti ja ehdinkin jo pelätä, ettei jäljelle varattu aika (45min) riittäisi meille. Ruska kuitenkin paransi vauhtia matkan edetessä ja jäljen päässä ollut koeaamuna sulatettu hirvensorkka löytyi 22 min työskentelyn jälkeen. Matkan varrella Ruska ehti tehdä useampia tarkastuksia polkuja pitkin (jälki ei kulkenut niitä pitkin) sekä yhden hukan (kadotti jäljen kokonaan). Koepäivä päättyi klo 16 aikoihin koearvostelujen ja palkintojen jakoon. Koetuomarin kiteytti hienosti päivämme sanoin: "Hyvä jäljestäjä, johon ohjaaja luottaa".

Ruskan ja muiden Vähäkasken koirien kuulumisia voi jatkossa käydä lukemassa omasta blogistamme osoitteessa vahakasken.blogspot.fi

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Hiucan kaunis on myös ketterä eli Ruska agilityepiksissä

Olemme kuluneen kevään ja kesän aikana osallistuneet Ruskan kanssa kolme kertaa epävirallisiin agilitykisoihin eli epiksiin. Kaksi kertaa olemme olleet mölliluokassa (luokka niille, jotka eivät ole vielä startanneet virallisissa kisoissa) ja yhden kerran olemme  osallistuneet jo virallisissa kisoissa olleille tarkoitettuun luokkaan. Joka kerta Ruska on ollut palkintopallilla. Ekasta möllikisasta omalla "kotikentällä" Lintuvaarassa Ruska vei luokkavoiton ja toisessa kisassa Saukkolassa Ruska sijoittui kolmanneksi. Eilisissä epiksissä Lohjan Muijalassa Ruska järjesti kuitenkin jymy-yllätyksen sijoittumalla kisaavien luokassa 13 koirakon joukosta toiseksi!! Hiucan kaunis on ehdottomasti myös hiucan ketterä. 
Seuraavat episket on parin viikon kuluttua ja loppukesästä yritämmekin sitten jo uskaltautua virallisiin kisoihin. :)

torstai 27. maaliskuuta 2014

"Sisi" tervehtii!



Heippa vaan kaikille! Minä olen "Sisi" ja 6 viikkoa vanha nyt. Olen Reinon ( Hiucan Onnekas) siskopuoli ja siis Veijarin (Hiucan Kallis) tytär. Mummoni on Funny (Hiucan Ihana) ja muutenkin olen teistä suurimman osan sukulainen :)

Olen aika pienikokoinen mutta sitäkin iloisempi ja vauhdikkaampi mäyräkoiran alku. Kasvattimammani Niina ei vieläkään ole päättänyt minun tulevaisuuden kotiani.. saattaa olla, että etsin vastuuntuntoista sijoituskotia. Emäni Fridan blogista löytyy minusta lisää kuvia http://fridangalleria.blogspot.fi/

Mukavaa kevättä kaikille!

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Reino ja Reinot - Hiucan Onnekas 7 viikkoa



 

 
Kultapossu sai nimekseen Hiucan Onnekas. Mukava koti löytyi Keravalta ja possun kutsumanimeksi tuli Reino. Reino muuttaa uuteen kotiinsa ensi viikolla. Onnea Reinolle uuteen kotiin!
 



lauantai 18. tammikuuta 2014

Kultapossu viisi viikkoa!

 
Possu täytti viisi viikkoa ja laitoin kotistudion pystyyn. Viisiviikkoisen pennun kuvaaminen yksin (ja pöydällä) vaatisi ainakin yhden käsiparin lisää. Kuvat olivatkin enemmän ylläolevan tasoa...

 
... kunnes keksin tarjota Possulle possunkorvaa!
 
 
Toinen vaihtoehto on odottaa, kunnes Possu simahtaa lempipaikalleen lampaantaljalle lämpöpatterin viereen. Kamera käteen, lattialle makaamaan ja tarkennus Possuun.
 


 
Näin meillä tällä viikolla :) Ensi viikolla Possu täyttää jo kuusi viikkoa ja menemme käymään eläinlääkärillä sirutusta ja pentutarkastusta varten. Possu ei ole vielä löytänyt sopivaa kotia itselleen, ja tiedustelut ovat edelleen tervetulleita.


lauantai 11. tammikuuta 2014

Hiucan O esittäytyy


Tervehdys pitkästä aikaa! Blogi on ollut omalta osaltani hiljainen. Takana on iso remonttiurakka ja muutto maalle Sipooseen. Kasvatuksessa on ollut huonoa onnea - Helmi sai loppukesästä viimeiseksi jääneen pentunsa, joka kuoli kahden vuorokauden iässä hoidosta huolimatta. Espanjassa kasvattini Lola (Hiucan Jaspeada) sai kaksi pentua, joista toinen menehtyi synnytykseen. Jäljelle jäänyt onneksi voi hyvin ja liittyy joukkoomme helmikuussa.

Joulukuussa sijoitusnarttumme Vonne sai yhden joulupossun, punakeltaisen urospennun :) Tällä punkerolla oli syntymäpainoa peräti 297g. Possu etsii itselleen omaa kotia. Luovutusiässä Possu on helmikuun alkupuolella.


 
O-pennun isänä on oma kasvattini TLNW-12 Hiucan Kallis (Veijari).
silmät terveet
polvet 0/0
selkä 2 kalkkeumaa
 

Emä on sijoitusnarttumme Maryvonne (Vonne).
silmät terveet
polvet 0/0
selkä 0 kalkkeumaa

 
Vonne on suorittanut alokasluokan MEJÄ-kokeesta (Ruotsi). Veijarilla on MEJÄ-kokeesta AVO2 (Ruotsi) ja se on läpäissyt PIKA-kokeen. Pennun sukutaulua voi katsoa täältä http://jalostus.kennelliitto.fi/frmSukutaulu.aspx?RekNoI=FI55535%2F10&RekNoE=FI21539%2F11&Sukupolvet=4

Etsin pennulle yhteistyöstä kiinnostunutta kotia.  Minuun voi ottaa yhteyttä sähköpostitse (hiucan at hotmail.com) tai puhelimitse: 044 338 3308. Kerron mielelläni lisää yhdistelmän taustoista ja pennusta. Pentu on täyttänyt jo kolme viikkoa, joten emää ja pentua voi jo tulla katsomaan. Myös pennun isän tapaaminen on mahdollista järjestää.

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Matula 2-vuotta


Syntymäpäivänsä kunniaksi Matula lähettää terveisiä kasvattajalle sekä kaikille blogin lukijoille. Vuosi on vierähtänyt viime kirjoituksesta, joten samalla tässä pojan kuulumisia vuoden varrelta. Matulasta on muotoutunut mitä ihastuttavin koirapersoona ja se osaa kerta toisensa jälkeen yllättää fiksuudellaan. Kuluneen vuoden aikana Matula on saanut uusia eläinystäviä, joista merkittävimpänä mainittakoon ponitamma Witta. Nämä kaksi ovat oiva parivaljakko ja Matula on täysillä mukana ponin hoidossa ja lenkeillä. Se osaa hyvin ratsastuslenkeillä kulkea ponin vierellä ja yleensä onkin mukana.

Matula kulkee paljon mukana missä ikinä sitten ollaankaan. Kesällä kotipihassa se voisi viihtyä vaikka koko päivän, oli sillä seurana sitten toisia koiria, poni, ihminen tai ei ketään. Matula voi vaikka ottaa nokoset keskellä pihaa jos siltä tuntuu (muutamia kertoja on ollut pakkokin, kun ei ole löytänyt luullensa mielestään sopivaa piilopaikkaa ;). Silloin ei parane jättää luuta vartioimatta, vaan Matulan mielestä on parempi nukkua sen vieressä ihan varmuuden vuoksi.). Tässä kohtaa eroaa täysin toisesta mäykystämme Lotasta, joka ei pihalla viihdy hetkeäkään jos ei jotain mielenkiintoista tapahdu. Toki Matula sitten myös sisällä viihtyy ja ottaa rennosti. Sylissä tai vieressä nukkuu niin kauan, kunnes tulee kuuma, tällöin siirtyy sohvan alle jatkamaan unia. Minun ollessa kotona münsterinseisojani Muskan kanssa niin nukkuu mielellään Muskan vieressä.

Kesäkuussa Matula kävi täällä Tampereella lomailemassa sekä silmä- ja polvitarkastuksessa. Silmissä muutamia hentoja ylim. ripsiä ja polvet 0/0. Ollaan tuloksiin oikein tyytyväisiä.

Osoittautuikin melko hankalaksi kirjoitella koko vuoden kuulumisia, oppeja yms. näin yhtäkkiä, joten nämä kertoilut riittäkööt. Parhaillaan Matula viettää syyslomaa ja synttäteitään mökillä juosten koirakavereiden kanssa, jäljestäen ihania tuoksuja metsässä sekä lepäillen takkatulen lämmössä iltaisin. Mikäs sen mukavampaa!