Ramoksen jännittävä päivä

Automatkalla Ramos eli Hiucan Lufsig Lurifax  uikutti vain pari minuuttia, mutta nukahti koko loppumatka ajaksi. Kotona annettiin ruokaa ja pääsi hetken päästä takapihalle leikkimään, missä huomion kiinnitti veljeni jalkapallo. Hetken aikaa Ramos tutki palloa etäältä ja lopulta hyökkäsi sen kimppuun. Naapurit tulivat pihalla ollessaan silittämään ja tutustumaan koiranpentuun.

Pehmojalkapallosta sai lopulta paremman otteen. Jos hän ei leiki pallon kanssa, yrittää kaivautua terassin alle tai syö kukkia. 

Jos Ramoksen ottaa syliin ja silittelee niin uni tulee paremmin, mutta kuitenkin antaa kantaa petiin nukkumaan.  Tuossa hän ei nukkunut koko yötä, vaan vanhempieni huoneessa tutun karvan päällä sohvatyynyjen ympärillä nukkui sikeästi. Ensimmäinen yö meni hyvin, ei uikuttanut ollenkaan. Ainoastaan ruokailu oli vähän ongelmallista, varmaan pelästyi teräksisessä ruoka- ja vesikupissa näkyvää peilikuvaa. Muista muovikepoista, lattialta ja välillä kädestä ruoka ja juoma onneksi maistuivat. 

Luca saapui Kuopioon

Lucan (Hiucan Lustig Lurifax) tassut koskettivat eilen ensimmäistä kertaa Kuopion maaperää. Matka oli pienelle pennulle siinä mielessä rasittava, että unta tuntui riittävän vaikka kuinka paljon. Alkumatka taittui sylissä ja loput omassa kevythäkissä. Matka sujui siis rauhallisissa merkeissä ja isäntäväki oli erittäin tyytyväinen :)

Taukopaikalla riitti ihmeteltävää, myös ruoka maistui hienosti kun ei jännittänyt yhtään.

Kotona omalle paikalle rauhoittumista helpotti tutun tuoksuinen viltti. Yö sujui Lucalta suhteellisen hyvin. Vain kerran herättiin uikuttamaan ja yritettiin epätoivoisesti päästä viereen nukkumaan. Niimpä hyvät näyttelijän lahjat olivat tarpeen - kun pentu vakuuttui siitä että isäntäväki nukkuu omituisen sikeästi, ei se jaksanut kauaa yrittää, vaan palasi omaan petiin loppuyöksi.

Pennut valmiina lähtöön

Aika on jälleen kulunut hurjan nopeasti, ja L-pennut ovat lähdössä uusiin koteihinsa. Lustig lähti tänään ensimmäisenä pennuista. Lustigin uusi kotipaikka on Kuopiossa.  

Kotona on vielä pikkuinen Lufsig (yllä), joka muuttaa Kaarinaan ja vähän isompi Lurvig, joka puolestaan lähtee Kotkaan.

Huokaus. Ei tämä varmaan koskaan helpommaksi käy. Onnea matkaan, pikkuiset!

L-pennut saivat nimet

Terveisiä maalta! Kolmen pennun pentueessa on se erittäin hyvä puoli, että ne on helppo ottaa mukaan miltei minne tahansa. Pennut ovat jo kuuden ja puolen viikon mittaisen elämänsä aikana ehtineet matkustaa autossa useaan otteeseen, kuljetusboksi on tuttu juttu ja pitkätkin matkat taittuvat hiljaisesti.

Ilmat ovat suosineet useamman päivän, ja niinpä pentujen kanssa vietetäänkin paljon aikaa ulkona.

Pohdimme pennuille Karinin kanssa nimet. Karinin kennelnimi on Lurifaxen's, joten yhteistyöpentueelle oli luontevaa laittaa molempien kennelnimet näkyville.  Adjektiiviperiaatteestakaan ei tarvinnut luopua, tällä kertaa vain adjektiivit ovat toisella kotimaisella. Tässäpä siis pentujen nimet vasemmalta oikealle:

Hiucan Lustig Lurifax (=hauska veijari), isompi ruskea poika
Hiucan Lufsig Lurifax (=kömpelö veijari), pieni ruskea poika

Hiucan Lurvig Lurifax (=karvainen veijari), punainen poika

Nimet annettiin pentujen ominaisuuksien perusteella. Lustig on reipas poika, aina menossa mukana heti Lurvigin vanavedessä. Lustig tekee mielellään yllätyshyökkäyksiä veljien päälle. Lufsig puolestaan on hieman pallo hukassa välillä. Jos se kadottaa muut näköpiiristään, se pyörii ympyrää. Eteisen portaat muodostavat ylitsepääsemättömän esteen toisin kuin velipojille. Lurvig sai itseoikeutetusti olla karvainen, sillä tälle pojalle varmasti kasvaa paksuin turkki jo värinkin takia. Lurvig on pentueen rohkein ja reippain, se kulkee omia teitään ja tutkii ensimmäisenä uudet asiat ja ihmiset. 

Pennut kuusi viikkoa

Sateisina päivinä on helpointa kuvata nukkuvia pentuja :)

Pennut täyttivät eilen kuusi viikkoa, ja saivat niskaansa sirut. Samalla pennuilta otettiin viralliset DNA-näytteet. Tänään suuntaamme koko katraan kera maaseudun rauhaan loppuviikoksi.

Kaikilla pennuilla on nyt alustavasti koti katsottuna. 

Pennut viisi viikkoa

Pennut täyttivät maanantaina viisi viikkoa. Palasimme juuri reissusta, joten blogin päivitys venähti loppuviikkoon. Matkustimme koko porukan kanssa maalle muutamaksi päiväksi ja sieltä palailimme mutkan kautta takaisin. Pennut matkustavat Papu-emän kanssa omassa boksissaan, ja hienosti matkustavatkin. Useampien tuntien reissut taittuivat ihan hiljaisesti. Ensi viikolla suuntaamme taas takaisin maalle.

Pennuista on vielä vailla kotia punainen poika. Se on mielestäni rakenteeltaan pentueen paras. Sillä on vahva luusto, eturintaa ja kaunis pää. Molemmat kiveksetkin ovat jo laskeutuneet. Luonteeltaan tämä pentu on reipas ja itsenäinen, se on ensimmäisenä tutkimassa uudet paikat ja uudet ihmiset. Taistelutahtoakin tuntuu löytyvän :) Tälle pojalle etsimme erityisesti harrastamisesta kiinnostunutta kotia.

Kaikki koiramme osallistuvat pentujen hoitoon ja kasvatukseen. Lumipallo on loputtoman kärsivällinen varamamma; Hilja käy lähinnä komentamassa pentuja kun leikit käyvät rajuksi; Helmi tyytyy tarkkailemaan etäältä ja Harmi kuvittelee olevansa yksi pennuista. Papu suhtautuu jälkeläisiinsä hyvin rennosti ja antaa muiden koirien häärätä niiden kanssa. Se onkin hyvä, näin pennut saavat jo varhain kokemuksia erilaisista koirista ja miten niiden kanssa kannattaa toimia.

Nyt toinenkin ruskeista pojista (pienempi, kuvassa takana) on alustavasti varattu. Nämä ruskeat pojat viihtyvät hyvin yhdessä ja leikkivät mieluiten yhdessä. Eri isistä olevilla pennuilla on huikea ero sekä ulkonäössä että luonteessa.  

Sitä ehkä voi havaita tästä kuvastakin :) Keskellä punainen poika, vasemmalla pieni ruskea ja oikealla suurempi. Pentujen ilmeet alkavat olla niin erilaisia, että ne erottaa jo kuvista ilman pantojakin. 

Pieni ruskea viihtyy sylissä hyvin. Kiitos Ninalle kuvista.

L-pentuja poseerauskuvissa

 Ensimmäinen yritys ottaa pennuista sivukuvia. Pennuilla on nyt ikää neljä viikkoa ja neljä päivää. Kuvausmenestys oli varsin vaihtelevaa. Ensimmäisenä isomman ruskean pennun tyylinäyte..

Pienempi ruskea poika oli vähän turhankin topakkana.

Välissä piti ottaa päiväunet terassilla.

Punainen poika on minusta rakenteeltaan paras, mutta en saanut sitä seisomaan kovinkaan ryhdikkäästi.

 Istuminen oli mukavampaa.

Papu tarkkaili toimitusta divaanin selkänojalta.
Kiitos Tanjalle kuvausavusta.

Toinen ruskeista pojista ja punainen poika etsivät vielä omaa kotia. Pentukyselyt ovat siis edelleen tervetulleita :)

viikko 4

Pentulaatikko kävi ahtaaksi eivätkä sen asukkaat pysyneet enää sisällä. Tänään koko sakki muutettiin makuuhuoneesta keittiöön. Pentulaatikko vaihtui pieneen kaukalopetiin, karvamattoon ja porteilla rajattuun tilaan keittiössä. Muut koiramme pääsevät myös nyt tutustumaan pentuihin. Keittiö toimii seuraavien viikkojen ajan pentujen tukikohtana: portti on pääsääntöisesti auki kun olemme kotona ja pennut pääsevät tutustumaan ympäristöönsä. Öisin ja kun olemme poissa kotoa Papu ja pennut ovat keittiössä.  

Uuteen ympäristöön on hyvä tutustua rauhallisesti.